Kuvassa oopperalaulaja Petri Bäckström, joka on yksi Matteus-passion esiintyjistä.

Ollaan rohkeasti luomassa uutta kombinaatiota vanhoista elementeistä

Matteus-passion näyttämöharjotukset ovat alkaneet toden teolla Manillassa. Syyskuun lopulta olemme kahlanneet suurtaiteilija Ismo Laakson generoimaa äänimaailmaa − Bachin ikiaikaisia sävelkulkuja, Kauko Röyhkän kirjoittamaa tekstiä. Ohjaaja-koreografi Urmas Poolametsin luodessa äänille ja äänteille kehollista merkityskenttää − ”koreografiaa”.

Turku on ollut laulajaminälle aina hyvin suopea. Aina Turun Oopperan Rigolettosta (2001) viime talven Punaiseen viivaan. Aurinkobaletin kanssa olemme toteuttaneet aiemmin kaksikin säveltäjäkuvaa − Mozartin matka Prahaan (2008) ja Shostakovits.Arvoitus (2009). Siksikin on otolliset olosuhteet tavoitella rohkeasti kuuta taivaalta.

Bach ei ole laulajalaadulleni ominaista materiaalia − hankkeen rakennusmestareiden hahmottelemista suunnitelmista päätellen se on ehkä eduksikin. Ollaan rohkeasti luomassa uutta kombinaatiota vanhoista elementeistä. Ensimmäisiä harjoituksia edeltänyt huoli rumuuden esteettisistä arvoista väistyi onneksi nopeasti, Bachin matemaattis-musiikillinen henki sallii kauneutta kaikin puolin ääniavaruutta.

Monikymmenkertaiset päällekkäiset äänitykset vyöryttävät ilmoille suurkuorosatsia, live-esiintyjät raivaavat tilansa selkeäksi kokonaisuuden keskellä. Kyllä, ollaan rakentamassa valtavaa kokonaisuutta pienimuotoisilla rakenteilla. Kuka väitti että ’less is more’? Ei. Kyllä se on niin, että ’MORE IS MORE’. Kaikessa ristiriitaisuudessaan.

Klassisen taidemusiikin ideaali on mahdollisimman laaja dynaaminen skaala. Tähän esitykseen tuntuu rakentuvan kaikki perhosen siiveniskun lävähdyksestä ruoskaniskun läimäykseen. Kaikki esitetään rujon tyylikkäästi katsoja-kokijaa ja hänen aistejaan hellien ja houkutellen − toisinaan myös kauhistaen. Tarina itsessään ei ole todellakaan pelkästään kaunis.

Näin runollisesti koen tässä vaiheessa harjoitusperiodia. Huomenna ehkä jo tuskastellen kaikkea sitä teknistä, mikä pitää ratkaista ennen ensi-iltaa.

Teksti: Petri Bäckström, oopperalaulaja.